zurück / back

Kirkkomusiikin ja liedin eminenssi


Peter Schreier, 67, on sukupolvensa suurin lyyrinen saksalainen tenori, semminkin, kun Fritz Wunderlich menehtyi tapaturmaisesti vain 36-vuotiaana 36 vuotta sitten.
Schreierin ura alkoi kuoropoikana Dresdenin maineikkaassa Kreuzchorissa ja jatkui saman kuoron soolotehtävissä ennen ammattiuralle siirtymistä.


Peter Schreier in Naantali (Finland), 6/2002.


- Sodan jälkeen Kreuzchor oli kuin ulkomaita varten esille pantu Itä-Saksan mainoskilpi tai näyteikkuna. Se oli oivallinen tapa tutustuttaa ulkopuoliset sosialistiseen yhteiskuntaan, antaa harhaanjohtava käsitys sen vapaudesta. Taiteellisesti ottaen kuoron toimintaan ei valtion puolelta mitenkään puututtu, ja sama pätee muihin nimekkäisiin Itä-Saksan kuoroihin ja suuriin orkestereihin, Schreier kertoo.
Hän toteaa lukeutuneensa maansa etuoikeutettujen taiteilijoiden joukkoon. Hän saattoi matkustaa ja esiintyä suhteellisen vapaasti kaikkialla maailmassa - vain Länsi-Berliini ja Israel olivat tabuja, niihin matkustaminen ei tullut missään tapauksessa kysymykseen.
- Politiikka ei juurikaan häirinnyt ammattini harjoittamista. Tosin en tietenkään voinut mennä lausumaan haastatteluissa mitään kiperiä kommentteja Honeckerista, Schreier naurahtaa.

Ooppera sivutyötä
- En todellakaan tiedä miten monta oopperaroolia olen laulanut, ehkä nelisenkymmentä pikkuosat mukaanlukien. Omat suosikkini niiden joukossa ovat suuret Mozart-osat, nimirooli Pfitznerin Palestrinassa ja muutamat Wagner-tehtävät. Italialaista ohjelmistoa en ole juurikaan tehnyt. Ääneni ei sovi siihen, olen erittäin tyypillisesti saksalainen tenori, Schreier sanoo.
Samalla hän toteaa, että ooppera ei missään vaiheessa ole ollut hänen omin alueensa laulajana. Viimeisen oopperaesityksensä Schreier lauloi kaksi vuotta sitten jättäen jäähyväiset näyttämöille Taikahuilun Taminona Berliinissä.

Autenttisuus näennäistä
- Kreuzchorin laulajana kasvoin kiinni ja sisälle kirkkomusiikkiin jo pikkupojasta saakka. Vartuin Bachin ja Schützin suurteosten katveessa, ja ne ovat yhä minulle rakkainta musiikkia, ensin kuorolaisena, sittemmin solistina ja kapellimestarina, Screier tunnustaa.
Hän ei anna suurtakaan arvoa viime vuosien innostukselle esittää barokkimusiikkia autenttisesti.
- En ymmärrä mitä autenttisuus ja historiallisuus voi tarkoittaa. Emmehän me ikinä saa selville, miten musiikkia esitettyiin Bachin aikaisesti. Minulle hyvä barokkimusiikin tulkinta tarkoittaa elävää suhdetta musiikkiin, sen välittämistä kuulijoille niin, että se koskettaa heidän sisintään, Schreier sanoo.
Hän ei myöskään usko muuttaneensa omaa tulkintaansa muotiin nousseiden autenttisuusideoiden takia, vaan toteaa taiteellisen kypsymisen muuttaneen suhdetta intensiivisemmäksi ja syvällisemmäksi.
- Esimerkiksi Nicolaus Harnoncourt on tosin tehnyt myös paljon hyvää. Hän on tutkinut tarkoin vanhojen soittimien mahdollisuuksia, niille luontevaa artikulointia ja niiden äänenväriä.

Herkkää ja hienovaraista
Schreierin toinen intohimo on saksalainen taidelaulu, lied. Hän kokee sen saksalaisen kulttuuripiirin omaksi omaisuudeksi, jota ei ole missään muualla, joskin esimerkiksi Debussyn ja Ravelin lauluissa on samankaltaisia ominaisuuksia kuin liedissä.
- Lied-laulajalla on oltava omakohtaista kerrottavaa yleisölle, silloin ei ole ikinä pelkoa yleisön katoamisesta. Keinovarat ovat herkät ja hienovaraiset. Kaikkia keinot dynamiika, fraseerauksen ja tekstin tulkitsemisen saralla on käytettävä hyväksi hienolla maulla. Lied on intiimiä miniatyyritaidetta vailla spktaakkelimaisia ominaisuuksia, Schreier kuvailee.
Paolo Tostia nimitetään joskus Apenniinien Schubertiksi.
- Niin. Schubertin mestaruus tulee ilmi esimerkiksi hänen säkeistömuotoisiin runoihin kirjoitetuissa lauluissaan. Jokaiselle säkeistölle annetaan sille soveltuva, äärimmäisen tarkoin punnittu musiikillinen ilmiasu. Mitä on Tosti sen rinnalla? Kuin italialainen lauluharjoitus, jossa laulajalla ei ole muuta tehtävää kuin esitellä komeaa ääntään.
Naantalissa Schreier esiintyy tänään lied-kosnertissa yhdessä pianotaitelija Eero Heinosen kanssa sekä lauantaina kuoronjohtajana ohjelmistonaan Bachin motetit.

Turun Sanomat (Zeitung/Newspaper)   Matti Lehtonen, 13.6.2002


Übersetzung / translation


zurück / back